KALEVAN KISAT 1907

”Ensimmäiset yleisurheilun SM-kilpailut (vuodesta 1910 Kalevan kisat) oli tarkoitus järjestää Helsingissä, mutta eihän sieltä löytynyt seuraa, jolle vaativa tehtävä olisi voitu antaa. Siksi katseet suuntautuivat jälleen Pyrintöön, johon kahtena edellisenä kesänä oli opittu suurissa järjestelytehtävissä ehdottomasti luottamaan!”

Ylläoleva lainaus on Pyrinnön 50-vuotishistoriasta. Paljon ei reippaassa sadassa vuodessa ole muuttunut, seuraan on luotettu pian 125 vuotta. Tämän vuoden elokuun lopulla pidettävät Kalevan kisat on järjestyksessä 14. Tampereella.
Suomen mestaruudet pidettiin silloisella ”markkina-, hevos-, heinä- Aleksanterintorilla, nykyisin tunnetaan Pyynikintorina. Lajiohjelmassa olivat yleisurheilulajien lisäksi paini ja jalkapallo, jossa Pyrintö hävisi välierässä 0-2 HJK:lle.

Jo 1900-luvun alkutaipaleella korostettiin monipuolisuutta. Molemminpuolisten hyppyjen ja heittojen oli erikoisuus. Eli esim. pituushypyssä ponnistettiin ensin toisella ja sitten toisella jalalla, yhteispituus ratkaisi voiton. Pyrinnön Urho Aaltosen voittotulos oli 580, hyvä tänäkin päivänä!
Kisojen tähtiurheilija oli Pyrinnön Uuno Railo, joka otti satasen mestaruuden ajalla 11,0. Samana iltana juostiin vielä ennätyskoe, jossa kello näytti aikaa 10,8. Loppuaika herätti aavistuksen ihmettelyä, sillä se oli maailman kärkitulos vuonna 1907.
Heittosarjan voittajaksi nousi Teiskolan kartanon metsänhoitajan poika, ylioppilas Eino Pekkala. Myöhemmin hän oli perustamassa Työväen Urheiluliittoa ja oli sen puheenjohtaja lähes kymmenisen vuotta. Myös hänen veljensä Mauno urheili Pyrinnössä. Mauno Pekkala valittiin 1945 Suomen pääministeriksi ja kolme vuotta häntä vanhempi veli-Eino valittiin hallituksen oikeusministeriksi.

Juoksuradan pituus oli tiettävästi 300 metriä eli sama kuin Pirkkahallin rata. Kävelymatkat olivat 1609 (maili) ja 5000 metriä. Viestijuoksun 4 x 100 metrin Pyrinnön mestarijoukkueessa juoksivat U. Railo, U. Peltonen, T. Sola, W. Auerma, voittoaika 48,4.