KALEVAN KISAT 1957

Kahdeksan kertaa pidettiin Kalevan kisat Pyynikillä, mutta 1957 Suomen mestaruuksista kilpailtiin ensi kerran Ratinan hiilimurskaradoilla.
Ratina oli hiekanottopaikka vielä 1920-luvulla. Sitten tultaessa seuraavalle vuosikymmenelle suunniteltiin ensimmäisen kerran stadionia syntyneeseen hiekkamonttuun. Päättäjät eivät tietysti olleet valmiita hyväksymään uutta asemakaavaa.

Vasta 1940-luvun loppumetreillä stadionin rakentamiselle saatiin tuulta purjeisiin. Monet vastustivat kuitenkin edelleen stadionia keskelle kaupunkia.

Aluksi valmistui Ratinan nurmikenttä, jossa pelattiin Helsingin olympialaisten jalkapallopelejä. Mm. Jugoslavia – Neuvostoliitto oli 17000 katsojan mieleen. Myöhemmin kentän ympärille saatiin juoksuradat ja kenttälajien suorituspaikat. Urheiluväen yli 30-vuotinen sota toi hyvän lopputuloksen.

Kalevan kisojen järjestelyistä vastasivat Pyrinnön lisäksi TU-38, TKT, TP-U ja Yritys. Yleisöä oli epävirallisen tiedon mukaan kahtena päivänä yhteensä n. 25000. Tämä tieto ei kelpaa tietokilpailukysymykseksi.

Suomen suosituimmat 50-luvun yleisurheilijat olivat kiistatta Voitto Hellsten, Eeles Landström ja Oswald Mildh. Hellsten oli mestari 200 ja 400 metrillä, Mildh voitti molemmat aitamatkat ja Landström taivutti voittoon seiväshypyssä. Urheiluväelle tuttuja olivat monen muutkin mestarit; Olavi Salsola (800 m), Jorma Valkama (pituus), Kari Rahkamo (kolmiloikka, ja Carol Lindroos (kiekko).
Lyhyesti voi vain todeta, että tamperelaisille riitti katsottavaa!

Ystäväni Harri Raivio sai jo 7-vuotiaana nähdä ja kokea livenä huippu-urheilua.
-Estemastari Ilkka Auerilla oli oranssinen Oswald Mildhillä punainen paita. Ja Horppu oli kuin korppu, samalla kisamatkalla ensi kerran junan ja lentokoneen nähnyt Raivio muisteli.

Kisojen tuomarineuvostoon kuuluivat muutoin Reino Piirto, Toimi Tulikoura ja Edvard Urja eli pirun kova kolmikko!