Kalevan kisojen historiaa

Kalevan kisat ovat yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja ne pidetään joka vuosi paikkakunnan vaihdellessa.

Ensimmäiset yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907.  Tämä tarkoittaa sitä, että Jyväskylän Kalevan kisoissa pääsemme juhlimaan Kalevan kisojen 111-vuotista taivalta. Naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945, aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan kisoissa. Kisat järjestetään nyt vuonna 2019 viidettä kertaa Lappeenrannassa, viimeeksi kilpailtiin Lappeenrannassa 2007.

 

 

 


Kalevan maljan tarina

Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti SM-kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan. Kalevan maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat.

Maljasta johtuen yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuita on kutsuttu vuodesta 1910 lähtien Kalevan kisoiksi. Virallisen siunauksen nimitykselle antoi Suomen Urheiluliitto (SUL) vuonna 1937, SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen.

Hopeinen Kalevan malja on 50,5 senttimetriä korkea ja painaa 2,3 kiloa. Maljan kylkeen on runsaat sata vuotta sitten kaiverrettu ajaton lause ” Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi on päämäärämme”. 

Lue lisää maljan tarinasta >

 


Lappeenrannan Urheilu-Miehet

 

 

 


Harju on remontoitu

Harjun yli 90-vuotiaalle stadionille tehtiin suorituspaikkaremontti kesällä 2017. Kaikki suorituspaikat ja pinnoitteet on uusittu nykaikaiseksi Mondo-materiaaliksi. Katsomon taakse rakennetaan yleisöpiha monien kisojen ja tapahtumien vaatimia oheistoimintoja varten.

Pystysuoran muurikiveyksen ansiosta stadionin aita siirtyy siltä kohtaa aivan kadun varteen. Kiinteitä katsomoita ei saada lisää, vaan nykyisten katsomoiden (noin 2 000 paikkaa) lisäksi vaadittavat lisäkatsomopaikat (5 000-6 000 paikkaa) rakennetaan väliaikaisesti ja pääosin vuokrattavalla kalustolla.

Lue lisää JKU:n nettisivuilta >